Hana wa sakuragi, hito wa bushi

Mina-san, konbanwa!

Eli iltaa Shinjukusta kaikille! Onpa vauhdikkaasti mennyt loppuviikko, joten aletaan sitten ihmettelemään, mitä kaikkea siihen on kuulunut. Kuten viime kirjoituksessani totesin, oli torstaiaamuna luvassa Hombu Dojo-cho Mitsuteru Ueshiban harjoitukset. Dojo-cho nimityksenä tarkoittaa harjoituspaikan johtajaa. Nuorempaa Ueshibaa kutsutaan myös Waka-Senseiksi, eli nuoreksi mestariksi, joka on myös yleinen termi tulevalle Doshulle. Hänen treeneissään ei sinänsä ollut mitään yllättävää, vaan juuri sellaiset, kuin odottaa saattaa: paljon vauhtia ja myös paljon suwariwazaa (polviltaan tehtävää tekniikkaa). Yhtäältä suwariwazan tekeminen on Hombulla mukavaa, sillä se on vähän matalasykkeisempää, mutta toisaalta se karkea tatami luo suwariwazaan ihan oman haastavuutensa. 

Perjantaina oli tosiaan kansallinen vapaapäivä, Shunbun no Hi, eli kevätpäiväntasaus. Luontoon ja perinteisiin liittyvät asiat ovat japanilaisille tärkeitä. Harjoituksia ei siis ollut, joten päivä meni pitkälti opiskeluhommia tehdessä, kuten myös torstai meni treenien jälkeen. Torstaina alkoi jo huomata, että pelkkä treenien ja opiskelun toistaminen alkoi kyllästyttää, eli aloin kaivata myös muualla liikkumista. Turisteilua tuli Kiotossa sen verran paljon, että tämä noin viisi päivää ilman sen suurempia pyörimisiä oli aika sopiva tauon mitta. Sen ja kevätpäiväntasauksen kunniaksi suuntasin illalla Rikugi-en puutarhaan. Rikugi-en on Edo-kauden kävelypuutarha, joka rakentuu suuren lammen, metsittyneiden polkujen ja runollisten maisemien ympärille. Se tunnetaan 1700-luvulla luoduista, waka-runojen inspiroimista 88 maisemakohtauksesta, joista osa on yhä nähtävissä. Rikugi-enissä järjestetään noin viikon mittainen iltavalaistu kukkienkatseluviikko, johon siis suuntasin. Kyseinen viikko ajoittuu yleensä juuri siihen hetkeen, kun Tokion kirsikankukat alkavat avautua, eli useimmiten maaliskuun loppupuolella. Hanami-kausi on puutarhassa erityisen suosittu, sillä Rikugi-en tunnetaan sekä aikaisin kukkivista itosakura-lajikkeista että näyttävästä iltavalaistuksesta. Hanamista ja sen merkityksestä voisin kertoa lisää vaikka seuraavassa kirjoituksessa.

Rikugi-en ja valaistu kirsikkapuu

Lauantai olikin taas hieman erilainen päivä, kun suuntasin Yoshiaki Yokota -sensein (8. dan shihan) iltapäiväharjoituksiin. Yokota-sensein hyvä opetustyyli jäi jo viime reissulla mieleen, eikä nyt ollut poikkeus. Ehkä mieleenpainuvin asia harjoituksista oli se, että Yokota-sensei näytti asioita kaikista opettamistaan tekniikoista joko bokkenilla tai tantolla, eli niiden yhteys vartalotekniikkaan tuli hyvin selväksi. Huomasi myös, että sensei on niiden käsittelyssä erittäin taitava, vaikka niitä ei nykyään Hombulla enää opetetakaan. Yokota-sensein harjoituksissa oli "vain" 35-40 osallistujaa, eli oli ruhtinaallisesti tilaa harjoitella, mahtui tekemään ukemia ym. 

Illalla suuntasimme Konstan ja Minnan kanssa Shinjukun ytimeen erääseen izakaya-ravintolaan syömään. Izakaya on japanilainen rento ruokapaikka, joka toimii pubin ja tapas-baarin yhdistelmänä: siellä juodaan olutta, sakea tai muita juomia ja syödään pieniä jaettavia annoksia. Se on helppo paikka ymmärtää, vaikka ei tuntisi japanilaista kulttuuria lainkaan, sillä idea on yksinkertainen: istut pöytään, tilaat juoman ja valitset listalta erilaisia pieniä ruokia, kuten yakitoria, sashimia, friteerattuja annoksia tai salaatteja, joita jaetaan seurueen kesken. Meidän valitsemamme izakaya oli mereneläväpainotteinen. Oli erittäin mukavaa vaihtaa ajatuksia aikidosta ja elämästä suomalaisella porukalla, kiitos siis molemmille! Illasta ei tullutkaan otettua kuvia, mutta ensi kerralla sitten.

Omasta majoituksestani on 10 askelta lähimmälle kirsikkapuulle

Tänään hyppäsin aamukahdeksalta Okubon asemalla junaan, vaihdoin toiseen Shinjukun asemalla ja siitä alkoikin sitten suora reitti kohti Hashimoton asemaa. Suuntana oli Kazuo Igarashi -sensein (8. dan shihan) Hashimoto Dojo, jonne olin sopinut meneväni vieraaksi tänään. Harjoituksissa oli sensein lisäksi korkeatasoista apuopetusta, joista vastasivat mm. 6. dan ja 5. dan -tasoiset opettajat. Kyseisissä harjoituksissa ei niinkään hikoiltu toistojen kanssa, vaan tehtiin teknisempää opiskelua, joka tuntuu olevan tyypillistä Igarashi-sensein dojolla. Harjoitusten jälkeen oli luvassa dojon vyökoetilaisuus, jossa suoritti vyökokeen kaksi junioria ja kaksi aikuista. Jotenkin osasin aavistella tätä, mutta harjoitusten jälkeen Igarashi-sensei tuli sanomaan, että olisin 1. dania suorittavan harjoittelijan lisäukena. Kyseinen nuori mies suoriutui hyvin, eikä minun tarvinnut ottaa häneltä ukemia kuin ehkä 5 minuutin ajan. Kokemus oli kuitenkin hyvä.

Tämän jälkeen puku vaihdettiin arkiasuun ja kävelimme kohti Hashimoton aseman lähellä sijaitsevaa, arvasitteko jo, izakaya-ravintolaa. Sekin oli mereneläväpainotteinen, eli lautaselle päätyi taas tonnikalan ja lohen lisäksi muun muassa mustekalaa - ja kaikenlaista muutakin, en edes tiedä, mitä kaikkea tuli syötyä. Hintaan sisältyi myös käytännössä rajaton juomatarjoilu, ja se näkyi kyllä pöydän meiningissä loppua kohden. Siis hyvällä tavalla. Ravintolassa juhlittiin toki suoritettuja vyökokeita, mutta erityisesti Igarashi-sensein 80-vuotissyntymäpäiviä, jotka ovat virallisesti ensi viikolla. Hän järjestää myös toukokuussa juhlaleirin. Ravintolassa pidettiin muun muassa puheita, ja kyllä, myös minua pyydettiin puhumaan, ja ehkä puolet asiastani sain sanottua japaniksi.

Machiko-san, allekirjoittanut ja Igarashi-sensei izakayan jälkeen

Syömisen jälkeen Igarashi-sensei kysyi, milloin tulen Hashimoto Dojolle uudelleen. Lupasin tulla, mutta en osannut vielä sanoa milloin. Tulossa on vielä vierailu Kobayashi-sensein Kodaira Dojolle, minkä lisäksi minua on pyydetty vierailemaan myös Yamashima-sensein dojolla. Aika käy vähiin, eikä sekään toki hyvästä ole, että hyppii koko ajan paikasta toiseen. Pitää miettiä! Viikonloppu oli siis hyvässä seurassa ja harjoittelussa vietetty, joten uuteen viikkoon on mielekästä lähteä. Ensi viikolla on luvassa täysi treeniviikko, minkä lisäksi monena iltana on etätöitä Suomeen. Huomisaamu jatkuukin siis taas 6.30 Doshun harjoituksilla, eli luvassa taas Hombun kovaa tahtia ja tatamia. Jatketaan taas viikon puolivälin tienoilla.

Mikko