Jigō jitoku

Moikka jälleen!

Palataan vielä reissun jälkeisiin tunnelmiin ja summataan tässä kirjoituksessa yhteen kokemuksia Japanista - erityisesti nyt aikidon näkökulmasta. Tässä vähän lukuja neljän viikon matkastani:

  • 4 viikkoa matkalla
  • 24 tuntia aikidoa
  • 20 päivää aikidoa
  • 17 eri senseitä
  • 3 eri dojoa
  • 100 eri hyökkäysmuoto-tekniikka-yhdistelmää
  • 10 000 poltettua kilokaloria tatamilla
  • 5 eri pientä mustelmaa / kipukohtaa
    + lukematon määrä "onegai shimasu" & "arigatō gozaimasu" lausahduksia!

Suomen kesä

Tavoitteenani matkalle oli mm. oppia japanilaista tapaa harjoitella. Täytyy nyt ehkä kuitenkin todeta, että opin ainakin sen, ettei ole vain yhtä japanilaista tapaa harrastaa aikidoa. Tällä hyvin hataralla kokemuksellani voisin ehkä sanoa, että ero Hombun ja yksityisten dojojen välillä on kohtalaisen suuri. Hombun treenifilosofian voisi tiivistää klassiseen ja suoraviivaiseen aikidoon, jossa tärkeintä on harjoittelun määrä. Älkää ymmärtäkö väärin, teknisellä osaamisella on iso merkitys myös Hombulla. Tällä hyvin pienellä kokemuksellani yksityisiltä dojoilta arvioisin, että Hombuun verrattuna yksityisillä dojoilla opetus on enemmän teknistä (esim. voimantuotto ja horjutus) kuin toistojen määrään perustuvaa. Yksityisillä dojoilla kunnioitetaan omaa opettajaa todella paljon, mutta tunnelma on usein silti hieman kevyempi: keikon lomassa saatetaan jutella ja naurahdellakin hieman. Yksityisillä dojoilla, ainakin osalla, myös harjoitellaan aseilla. Ehkä siis Suomen aikidokulttuuri on saanut vivahteita enemmän yksityisten aikido-opettajien tyylistä kuin Hombun tyylistä? 

Juhannusyö Savossa

Juhannuksen levättyäni kävin eilen ensimmäisissä Kuopion treeneissä sitten Japanin paluun. Oli mukava päästä omille sileille ja joustaville tatameille, mutta oli myös kiva huomata, että oma treenaaminen tuntui hieman erilaiselta kuin ennen. Suurimman eron huomasi - ainakin toistaiseksi - oman treenin tahdissa. Ehkä myös itse tekniikoiden suorittaminen tuntui jotenkin erilaiselta, vaikea selittää, mutta uken ohjaaminen ja tekniikan tekeminen uken tahtiin tuntui sujuvan jotenkin paremmin. Täytyy pohtia näitä fiiliksiä myös tulevissa treeneissä! 

Koko perheen juhannus Kuopiossa

Mitä seuraavaksi? Ajattelin, että jos lukijakuntaa vielä on, voisin ehkä kirjoittaa vielä yhden kirjoituksen. Kirjoitus olisi sinulle, joka pohdit harjoittelemaan lähtöä Japaniin. Mitä ottaa huomioon, miten valmistautua, miten Hombulle ekaa kertaa mennessä tulee toimia ja niin edelleen. Omasta tulevaisuudesta ajattelen niin, että alan valmistautua 2. dan kokeeseen omassa kotiseurassa, ehkä jo vuoden sisällä sattuisi sopiva tasoleiri kalenteriin. Alkusyksystä lupasin pitää pienen seminaarin tästä matkasta Kuopiossa. Sain eilen tietää, että pääsin yliopistoon maisteriohjelmaan (2 v), joten kenties tulevaisuudessa voisin ottaa opintovapaata töistä ja lähteä kirjoittamaan gradua Japaniin... 

Mikko

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kawaii ko ni wa tabi wo saseruyo

Kuva
Moikka! Olen Mikko, 29-vuotias aikidon harjoittelija Kuopiosta. Tässä blogissa haluan jakaa kanssanne ajatuksiani ja odotukseni tulevasta matkastani Japaniin. Pian suuntaan kohti nousevan auringon maan kiehtovaa kulttuuria ja aikidon syntysijoja neljän viikon mittaiselle matkalle, joka taitaa olla täynnä oppimista, harjoittelua ja unohtumattomia kokemuksia. Aikido on ollut osa elämääni aktiivisesti vuodesta 2017 lähtien, ja olen saanut oppia ja harjoitella lajin parissa niin Turussa kuin Kuopiossakin. Graduoin 1. danin vuonna 2022. Erityisesti pääopettajieni Petteri Silenius shihanin ja Timo Kiviharju shidoinin johdolla olen päässyt syventämään ymmärrystäni aikidosta ja kehittymään aiki-polulla. Nyt, täyttäessäni pian 30 vuotta, koen olevani valmis seuraavalle askeleelle harrastuksessani, ja päätin juhlistaa syntymäpäivääni matkalla Japaniin. Matkani ajankohta on 26.5.-21.6.2024. Pampas goes Savo - ystävyysleiri Kuopiossa 2024. Heittojen tapailua. Tori Mikko Sipilä 1. dan, uke Janne We
Lue lisää

Narau yori narero

Kuva
Moi ja hyvää sunnuntaita! Ensimmäinen Japani-viikko on nyt takana ja vajaa 3 viikkoa vielä edessä. Sen tietää jo nyt varmaksi, että aika tulee menemään todella nopeasti.  Yöllinen Kabukicho / Shinjuku Viime kirjoituksen jälkeen totesin, että on varmaan parempi pitää yksi aikidovapaapäivä. Liikuttua tulee muuten sen verran paljon, että vaikka mihin tahtiin söisi ja hyvinkin nukkuisi, niin hiemanhan tuo jo alkaa länsimaisia luita kolottaa. Polvien lisäksi paljosta kävelystä särki myös hieman nilkat, joten perjantai aikidovapaana teki ihan hyvää. Tuntui itse asiassa tosi pitkältä ajalta, kun torstaiaamun jälkeen seuraava treeni oli vasta lauantai-iltapäivänä. Tokyo Tower Lauantain keiko oli tähän astisista ehdottomasti paras. Harjoituksen ohjasi Yoshiaki Yokota shihan (8. dan) ja kyseinen sensei oikeasti osasi opettaa . Yleisesti ottaen Hombulla pitkälti vain opettaja lyhyesti näyttää ja sen jälkeen harjoitellaan 10 min. Opettaja usein kyllä kiertää, mutta pysähtyy neuvomaan vain yksittä
Lue lisää

Senri no michi mo ippo kara

Kuva
Matka alkaa olla jo kohtalaisen lähellä, nimittäin lennon lähtöön on vain neljä yötä (laskin aivan itse ... tänään)! Ajattelin tässä kirjoituksessa tuoda esille hieman asioita, joita matkalle lähtö on vaatinut ennakkoon valmistautumisen kannalta. Kenties tästä on jollekin hyötyä tulevaa ajatellen! Haaveesta suunnitelmaksi Matkalle lähtö on ollut haaveena jo useamman vuoden ajan, mutta oikeastaan viime vuonna 2023 se vasta alkoi muotoutua toteuttamiskelpoiseksi ajatukseksi. Tilanne vaati tietysti sen, että tekee ensin päätöksen lähteä matkalle. Jotenkin en voi tätä liikaa korostaakaan, sillä vasta sitten, kun päätöksen on oikeasti tehnyt, alkaa toden teolla järjestellä asioitaan niin, että oikeasti lähtee. Päätin, että nyt oikeasti lähden Japaniin, varmaan tammikuussa 2024, eli n. 4-5 kuukautta ennen itse matkan ajankohtaa. Työ- ja talousasiat Työn suhteen piti tietysti järjestää kesäloma niin, että matkalle pääsee. Suunnittelin neljän viikon loman ja siihen vielä n. 5-6 vapaapäivää m
Lue lisää