Ashita wa ashita no kaze ga fuku

Hei kaikille vielä kerran!

Tässä kirjoituksessa tiivistän vielä vähän yleisiä ohjeita sinulle, jotka haluaisit lähteä Japaniin harjoittelemaan aikidoa. Kirjoitin jo toukokuussa tämän blogin toisessa kirjoituksessa yleisohjeita matkalle lähtemiseen liittyen, joten perehdythän ensin siihen (linkki kirjoitukseen).

Jos sinulla ei ole entuudestaan mieltymystä ketään japanilaista aikido-opettajaa kohtaan, tai jos oma opettajasi ei suosittele sinua kenenkään tietyn yksityisen opettajan dojolle, luontainen harjoituspaikka varmaankin olisi Aikikai Hombu Dojo. Se on Aikikai-tyylin keskus Tokiossa, jossa sekä aloittelijat että kokeneet harrastajat voivat harjoitella. Sen perusti aikidon luoja Morihei Ueshiba vuonna 1931, ja nykyään sitä johtaa hänen perheensä. Dojo on tunnettu perinteikkäästä opetuksestaan ja monipuolisesta yhteisöstään. Hombulla harjoittelee säännöllisesti paljon ulkomaisia harjoittelijoita.

Tekoälyn näkemys

Jos päätät lähteä Hombulle, sinun ei tarvitse ilmoittaa asiasta kenellekään tai mihinkään ennakkoon. Kannattaa kuitenkin vilkaista Aikikain verkkosivuilta, ettei suunnittelemallesi ajankohdalle ole tulossa mitään taukoa tai lomaa tai vastaavaa. Suosittelen, että parin aikidogin ja Aikikain jäsenkortin lisäksi valmistaudut kertaamalla perustekniikkaa (kihonwaza) ja jos tarve, niin myös pitämällä hieman kuntokuuria ennen lähtöä. Itse koin äärimmäisen hyväksi, että majapaikkani oli lähellä Hombua (alle 1 km), jotta treeneihin lähtemiselle ei ollut isoa kynnystä ainakaan välimatkan puolesta. 

Kun menet Hombulle ensimmäistä kertaa, varaa mukaan käteistä (yenejä). Hinnaston löydät Aikikain verkkosivuilta. Jos esimerkiksi haluat osallistua harjoituksiin joka päivä, niin kuukauden hinta on 14 300 yeniä, eli nykyisellä kurssilla vähän yli 80 € / kk. Samalta sivulta löytyy myös Hombun front deskin aukioloajat, eli se, johon maksetaan. Ota mukaan Aikikain jäsenkortti ja dan-passisi. Kun menet tiskille, ilmoita selkeästi englanniksi (tai japaniksi, jos osaat), että olisit tulossa ensimmäistä kertaa ja haluat maksaa X ajan (päivän tai kuukauden). Henkilökunta osaa vaihtelevasti englantia, mutta homma sujuu kyllä aina. 

Kun menet ensimmäisiin harjoituksiisi, jätä Aikikain jäsenkorttisi front deskillä olevaan laatikkoon. Jos sinulla on esimerkiksi tuo 14 300 yeniä maksava paketti, jätät sen laatikkoon "everyday course, regular class". Hombulla kortti skannataan aina harjoitusten aikana ja siitä jää heidän järjestelmään tieto, että mitkä harjoitukset olet käynyt. Kortti tulee muistaa ottaa mukaan, kun lähdet pois. Kortin jätettyäsi riisu kengät ennen kuin nouset ylemmälle tasanteelle, jätä kengät hyllyyn tai lattialle sanomalehden päälle ja jatka eteenpäin.

Tekoälyn näkemys

Heti seuraavaksi on O'Sensei Morihei Ueshiban laatta, jonka kohdalla kumarretaan. Jatka matkaasi kolmanteen (tai toiseen, jos olet nainen) kerrokseen. Ennen kolmatta kerrosta seinällä on entisen Doshun Kisshomaru Ueshiban laatta, jonka kohdalla kumarretaan. Naisten pukuhuone on tosiaan toisessa ja miesten kolmannessa kerroksessa. Pukuhuoneeseen astuessa siellä yleensä on jo kuhinaa, tulit sitten 15 tai 30 min ennen harjoituksia paikalle. Pukuhuone on melko ahdas ja siellä kuulee japanilaista supinaa, kun tutut vaihtavat kuulumisia keskenään. Yleisimpiä sanaparsia on "chiwaa" (konnichiwa), "sss" (gozaimasu) ja "sasee" (sumimasen). Pukuhuoneessa on pieniä lokeroita, joihin voit jättää omat tavarasi ja vaatteesi. Lokero lukitaan 500 yenin kolikolla, jonka saat takaisin, kun palautat avaimesi. Pukuhuoneessa puetaan koko aikidogi, myös hakama. Jalat voi pestä suihkutilassa. 

Tatamille siirryttäessä ota mukaasi ainakin se lokeron avain, halutessasi (erityisesti kesäaikaan) myös juomapullo ja pikkupyyhe. Avaimet laitetaan seinällä olevalle avainkoukkutelineelle ja ne muut sitten nurkkaan taakse. Tullessasi tatamille kumarrat ensin polvillasi shomeniin, sitten muille harjoittelijoille. Sitten voit nousta ja siirtyä esim. verryttelemään ennen harjoitusten alkua. Noin 5 minuuttia ennen harjoitusten alkua siirrytään riveihin seizaan istumaan. Ei ole väliä, mille riville ja mihin kohtaan menet. Tästedes tatamilla ollaan pääosin hiljaa.

Kun opettaja tulee, kumarretaan yhdessä shomeniin ja sen jälkeen opettajalle (onegai shimasu). Sensei ohjaa pienet 5-10 minuutin alkuverryttelyt, jotka ovat lähes samanlaiset kaikkien kohdalla, ehkä 1-2 minuuttia saattaa olla opettajasta riippuvaa. Alkulämmittelyn (aikitaiso) jälkeen mennään ripeästi reunoille istumaan seizaan ja opettaja näyttää ensimmäisen harjoiteltavan asian. Opettajalle kumarretaan ja vierestä otetaan kumartamalla harjoituspari (onegai shimasu). Tämän harjoitusparin kanssa olet koko harjoituksen läpi, eli sitä ei vaihdella. Harjoittelua suoritetaan edelleen pääosin hiljaa. Silloin tällöin saattaa olla tarve muutaman sekunnin verran vaihtaa pari sanaa, eli ei sekään ole täysin ehdoton ei.

Harjoitusten aikana saattaa olla juomatauko, tai sitten ei. Jos tahdot juoda, tee se harjoittelun aikana ja pyydä siihen lupa pariltasi. Käytännössä siis kumarrat parillesi, kun pitäisi alkaa harjoitella ja toteat, että käyt juomassa. Juoda saa ainoastaan seizassa ja kasvot kohti seinää. Jos juot esim. seisaallaan ja katsot opettajaa kohti, se on epäkohteliasta. Samoin myöskään hikeä ei saisi pyyhkiä, kun opettaja opettaa. Japanilaisilla on vahva tapakulttuuri. Etiketistä Hombulla voit lukea lisää tästä.

Tekoälyn näkemys

Harjoitusten lopussa tehdään todella usein suwariwaza ryotedori kokyu ho ja aivan lopuksi haishin undo eli selkien venytys. Sitten mennään riviin, kumarrukset, opettaja poistuu ja kiitetään omaa harjoitusparia. Nyt saa taas puhua. Kehutaan ja kiitetään harjoitusparia, usein heitä myös kiinnostaa mistä tulet ja kauanko olet Japanissa. Sitten siivotaan. Itse tatami harjataan ja imuroidaan, kun taas sitä ympäröivät puuosat pyyhitään märillä liinoilla. Hakaman saa viikata tatamilla, kun siivous on ohi. Tatamilta poistuttaessa tehdään samat kumarrukset kuin tullessa ja pukuhuoneessa hoidetaan asiat nopeasti. Vain harva käy suihkussa pukuhuoneessa, mutta on se mahdollista. Poistuessa kumarretaan taas Ueshiba-senseiden laatoille, otetaan kengät ja oma Aikikain jäsenkortti mukaan. Hienoa, selvisit! Tästä kuviosta on myös melko hyvä video YouTubessa. Aikaisemmissa kirjoituksissani olen aika hyvin myös kuvaillut, millaista itse harjoittelu on ja millainen tatami on kovuudeltaan ym. joten niihin kannattaa perehtyä myös, jos kiinnostaa.

Jos taas Hombun sijasta tiesi vie yksityiselle opettajan dojolle, suosittelen kysymään vinkit siltä opettajalta, joka sinua sinne suosittelee. Pitkälti monelle dojolle Japanissa ei voi vain mennä, Hombu on siitä poikkeus. Joillakin dojoilla voi riittää, että ilmoitat tulostasi (pyydät luvan tulla) esim. viikon etukäteen, mutta aina on plussaa, jos saat omalta opettajaltasi suosituksen tai jos kyseiselle dojolle on kontakteja Suomesta. Joidenkin opettajien saleille ei muuten pääsekään. Tärkeintä on kuitenkin kunnioitus, kiittäminen, dojon sääntöjen noudattaminen - ja suosittelen myös viemään lahjan Suomesta. Kannattaa myös selvittää dojojen hintapolitiikka. Osalla dojoista on edelleen uchi deshejä, eli oppilaita, jotka asuvat opettajan luona tai dojolla ja ovat ikään kuin hänen läheisimpiä oppilaitaan. Tähän kannattanee tehdä selvä ero, että et ole kiinnostunut aivan niin intensiivisestä harjoittelusta - ellet sitten ole... :) Muutenkin kannattaa olla selkeä, jos aikoo esimerkiksi harjoitella muualla kuin yhdessä paikassa. 

Noh, olisikos tässä tähän hätään kaikki?! Tämä blogi jää nyt tauolle määrittelemättömäksi ajaksi, ehkä tätä voisi jatkaa sitten, jos ja kun vielä itseni Japanista löydän. Jos nyt pitäisi valita, mihin menisin seuraavaksi, niin kovasti kiinnostaisi Aikido Kyoton opettaja Yoko Okamoto shihan (7. dan). Sen sijaan taidan nyt illalla suunnata kuitenkin naapurikylä Lapinlahden aikidoseuran treeneihin!

Oikein aurinkoista ja hyvää kesää - kiitos lukijoille!

Mikko